Tasa-arvoa lukio-opetukseen läpi Suomen 9.2.2025

Varhaiskasvatus, opetus ja nuorisopalvelut ovat isoin palvelualue Kuopion järjestämissä palveluissa kuntalaisille. Tällä hetkellä on monta ajankohtaista puheenaihetta siitä, miten nämä palvelut tulisi järjestää ja erityisesti, miten niitä tulisi kehittää. Neljän lapsen vanhempana ja matematiikan lehtorina toivoisin, että kuopiolaisilla nuorilla olisi yhtä tasa-arvoiset mahdollisuudet opintojensa suorittamiseen, kuin missä tahansa Suomen kunnassa. Kaupungin säästötavoitteiden takia, on jouduttu miettimään, miten tästä erittäin tärkeästä kuntapalvelusta voidaan vielä säästää.

Esimerkkeinä lukiotoimen säästötoimenpiteistä voidaan mainita CAS-laskinten käytön rajoittaminen. Ylioppilaskoekirjoitusjärjestelmä Abitissa, ylioppilaskokelailla on käytössään CAS-laskimia. Ylivoimaisesti parasta CAS-laskinta TI-Nspiren käyttöä opetuksessa on rajoitettu merkittävästi. Sitä ei tarjota ollenkaan lyhyen matematiikan lukioille ja vain marginaalisen pienelle osalle pitkän matematiikan ja fysiikan lukioita. Tätä työvälinettä ei siis juurikaan päästä käyttämään opetuksessa. Tämä lisää eriarvoisuutta erityisesti ylioppilaskirjoituksissa.

Toinen esimerkki on opettajien pedagogisen vapauden rajoittaminen. Lain mukaan aineenlehtorilla on vapaus valita oppimateriaalit, joita kursseilla käytetään. Kuopiossa on nyt kuitenkin menty siihen, että ylemmältä taholta päätetään opetusmateriaaleista, joita käytetään opetuksessa. Tässä päättäjällä on suuri riski valita se edullisin materiaali, joka ei välttämättä ole soveltuvin ja paras materiaali kyseisen oppiaineen opetukseen. Saattaa olla, että kuopiolainen opettaja on itse kirjan tekijä, eikä hän pääse käyttämään opetuksessaan omaa oppimateriaaliaan, jonka asiantuntija hän varmasti on, haluamallaan tavalla. Useat aineenlehtorit ovat kummastelleet sitä, että heillä ei ole päätäntävaltaa oppimateriaalin valinnassa. Tänä vuonna lukiotoimi sopeuttaa oppimateriaaleja 100 000 € verran, mikä saattaa tarkoittaa oppimateriaalien karsimista ja vaihtamista.

Kolmantena esimerkkinä on tukiopetuksen antaminen. Lain mukaan tukiopetusta on annettava ja pyrittävä järjestämään huoltajien tai opiskelijoiden pyynnöstä. Nyt tukiopetusta järjestään keskitetysti eri opetusryhmiä yhdistellen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaalle kurssia pitävä opettaja ei välttämättä saa antaa tukiopetusta omalle opetusryhmälleen. Tukiopetusta tarjotaan vain tiettyinä ajankohtina, mikä luonnollisesti rajoittaa tukiopetukseen tulevien opiskelijoiden mahdollisuutta osallistumiseen.

Neljäntenä esimerkkinä on kurssitarjotin. Opiskelijat valitsevat kurssitarjottimesta itselle sopivat kurssit. Nykyään kurssitarjottimeen ei laiteta yhtä monta kurssia valittavaksi, kuten aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija ei välttämättä pääse kaikille niille kursseille, joille hän haluaisi osallistua. Pahimmillaan tämä venyttää opiskelijan opintoja 3½ jopa 4 vuoteen.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että valtionosuusjärjestelmä tukee lukiokoulutuksen järjestäjiä ja valtionosuus myönnetään laskennallisin perustein. Valtionosuus määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulon perusteella. Karkeasti ottaen kuntien rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin ovat lukiokoulutuksessa noin 64 % kuntien rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Epäkohtia on päässyt syntymään ja niihin pitäisi puuttua. Tässä mielipidekirjoituksessa nostan vain joitakin kehittämiskohtia esille. Kuopiolaiset nuoret ansaitsevat tasa-arvoista opetusta.

Juho Oikarinen, FT, KT Juho Oikarinen työskentelee matematiikan lehtorina. Hän on Kuopion ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen ja ehdolla kunta- ja aluevaaleissa (kok.).